Kivennäisaineista hivenaineisiin kehomme turvaksi
Kivennäisaineista hivenaineisiin kehomme turvaksi. Näitä kehomme ei tuota itse vaan niitä pitää saada ravinnostamme
Fosfori
Fosfori on luuston ja hampaiden rakennusaine. Se auttaa edistämään luuston ja hampaiden pysymistä normaalina. Fosfori edistää myös energia-aineenvaihduntaa ja toimii solujen välittömänä adenosiinitrifosfaatin osana energian lähteenä. Fosfori auttaa soluissa myös monien muiden yhdisteiden rakenneosana, jotka yhdessä sääntelevät happo-emästasapainoa kehossa.
Kuten kaliumiakin, niin fosforia esiintyy useassa elintarvikkeessa. Meillä Suomessa sitä saadaan pääsääntöisesti viljatuotteista sekä maidosta. Fosforia saamme yleensä monin kerroin kehon tarpeiden yli. Luonnolliset fosforinlähteet ovat parempia, kuin ruokateollisuuteen E-koodilla lisätyt valmisteet.
Fosforin liikasaanti voi lisätä kuoleman riskiä. Uudet tutkimuksen nyttää siltä, että fosforin liikasaanti on haitallista. Eräässä uudessa 15 vuotta kestäneessä jenkkiläisessä tutkimuksessa tutkittiin kohderyhmää, jossa oli 1400mg ylittävä päivittäinen saanti. Lopputulos oli, että kuolleisuuden riski oli yli kaksi kertaa suurempi kohderyhmällä normaaliin nähden.
Tämän lisäksi ruuassa oleva fosforitiheys oli samaisessa tutkimuksessa yhteydessä suurempaan sydän- sekä verisuonitautikuolleisuuteen. Saantisuositus 1400 mg päivässä on helposti ylitettävissä. Amerikkalaiset saavat sitä yli oman tarpeen, mutta suomalaiset saavat sitä vielä enemmän.
Naiset Suomessa saavat fosforia keskimäärin 1369mg ja miehillä se ylittää saantisuositukset eli 1694mg Finravinnon mukaan. Suuret fosforin saannin saamiset johtuvat pääsääntöisesti runsaista maitotuotteista sekä lihansyönnistä. Puhumattakaan siitä, että elintarviketeollisuus käyttää fosfaattia runsain määrin lisäaineena säilyvyyden lisäämiseen. On arvioitu, että suurin määrä fosforista saadaan näistä lisäaineista, koska lisäaineista imeytyy peräti 90% suoraan elimistöön.
Kuolleisuuden lisäksi myös liiallinen fosfori on haitaksi luustolle. Koska liiallinen fosforin saanti kohottaa lisäkilpirauhashormonin pitoisuutta, niin se puolestaan lisää luun hajoamista. Täytyy myös pitää huolta, että kalsiumin saanti on fosforin kanssa tasapainossa, koska jos fosforia saa kalsiumiin nähden enemmän on tuloksena jälleen luun hajoaminen.
Olisikohan siis aiheellista kaikkien meidän vähentää fosforin käyttöä välttyyksemme näiden ongelmien synnyltä. Itse meinasin ainakin käydä testauttamassa omat arvoni, että tiedän missä tilanteessa oma fosforin saanti on.
Kivennäisaineista hivenaineisiin kehomme turvaksi. Näitä kehomme ei tuota itse vaan niitä pitää saada ravinnostamme