Nyt on aika kirjoittaa Omega 5 rasvahaposta. Tämän postauksen”Omega 5 rasvahapon salatut hyödyt kehollemme” kirjoittamisen aloittaminen jännitti hieman, koska tästä rasvahaposta ei ole juurikaan kirjoitettua aineistoa. Tietoa löytyi vain vähän ja kaikki ei ollut tieteeseen perustuvaa, joten lähde materiaalien kerääminen postauksen kirjoittamista varten kesti tässä suhteellisen pitkään normaaliin nähden.
Lopuksi löytämäni tiedot riittivät hyvin tämän postauksen kirjoittamiseen, jotta pystyn tarjoamaan sinulle riittävästi tietoa tästä mystisestä Omega 5 rasvahaposta. Toivotan sinulle hyviä lukunautintoja tämän postauksen Omega 5 rasvahapon salatut hyödyt kehollemme parissa.
Omega 5 rasvahapon salatut hyödyt kehollemme
Omega 5 rasvahappo jaotellaan pääsääntöisesti kahteen eri yhdisteeseen Myristoleiinihappoon (MA) (1) ja Granaattiomenahappoon (PA) (2). Kummallakin hapolla on omat hyötynsä, joten ei ole ihan sama, mistä lähteestä Omega 5 rasvahappoa nauttii. Valinta kannattaa tehdä sen mukaan, mitä tuloksia Omega 5 rasvahaposta haluaa saada aikaiseksi.
Sen rakenteellisesta kaavasta sen verran, että ensimmäinen kaksoissidos on viidennen ja kuudennen sidoksen väliin laskeutuva metyyliryhmästä laskettuna eli sen vuoksi tuo 5 kuvastaa tätä Omegaa hyvin. (3)
Vaikka Omega 5: t ovat monityydyttymättömiä, kuten Omega 3 ja Omega 6, mutta niitä ei pidetä välttämättöminä. Toisin sanoen kehomme tarvitsevat niitä, mutta elimistömme voi tuottaa niitä itse, joten niitä ei välttämättä tarvita ravinnosta. (4)
Terveellisistä lähteistä saatavien Omega 5:n uskotaan vaikuttavan positiivisesti painoon, sydän- ja verisuoniterveyteen ja verensokeritasapainoon. Omega 5: t voivat mahdollisesti lievittää vaihdevuosien oireita niiden ravinnepitoisuuden vuoksi. (4)
Joitakin Omega-5-ravintolähteitä ovat:
- Täysrasvainen / ruohoinen meijerituote eli maitotuote
- Trooppiset öljyt (puhdistamaton, kylmäpuristettu kookos- ja palmuöljy)
- Saw palmetto eli sahapalmu
- Luonnonvaraisesti saatu lohi
- Macadamianpähkinät eli muskottikasvin sukuun kuuluvat pähkinät
- Granaattiomena siemenet tai puhdistamaton, kylmäpuristettu granaattiomenaöljy (4)
Kun lähdin selvittämään näiden happojen sisältöä, huomasin, että niistä kerrotaan pääsääntöisesti tieteellisissä julkaisuissa erittäin tieteellisin termein kirjoitettuna. Olen parhaani mukaan kääntänyt tekstiä kansankielelle ymmärrettävään muotoon ja pyrin selittämään erinäisiä termejä mikäli termejä on tarpeen jättää tekstiin.
Eiköhän käydä käsiksi siis, mitä nämä hapot ovat:
Granaattiomenahappo
Se tunnetaan myös trikosaanihappona. Tämä rasvahappo on monityydyttämätön kuten Omega 5 rasvahappo on.
Granaattiomenahappo on tunnettu kasvitieteellinen muoto konjugoidusta linolihaposta, yhdisteestä, jolla on samanlaisia ominaisuuksia kuin CLA:lla eli konjugoidulla rasvahapolla, joka on johdettu Omega 6:sta. Se luetaan juurikin tästä syystä osaksi konjugoituihin linoleenihapoiksi( Conjugated Linoeic Acid, CLA). Tämä yhdiste sisältää kolme konjugoitunutta kaksoissidosta.(5)
CLA on Tohtori Tolosen artikkelin mukaan tiedettävästi ainut transrasvahappo. Jos transrasvahappo ei ole tuttu, niin lyhyesti sanottuna ne on tyydyttymättömiä rasvahappoja, joilla on kuitenkin samanlaiset ominaisuudet kuin tyydyttyneillä rasvahapoilla. (2) (6)
Muut transrasvat kuin granaattiomenahappo peräiset vaikuttavat kolesterolitasoja huonontavasti ja voi nostaa sairastumisen riskiä sydän- ja verisuonitauteihin. (6)
Tuotteena CLA on tuttu maailmalla erityisesti laihdutustuotteissa. Jo pelkästään CLA:sta voisi kirjoittaa pitkän artikkelin, joten jätän sen kirjoittamisen myöhemmälle. Nyt tarkoituksena on enneminkin avata termejä. (2)
Vähän tietoa itse granaattiomenasta
Kuten jo granaattiomenahapon nimestä voi päätellä sitä saa eniten granaattiomenasta (Punica granatum L.). Tarkemmin ottaen sitä saadaan sen siemenistä tehdystä öljystä. Granaattiomenapuu on kotoisin Iranista ja sitä on löytynyt aina Himalajasta Pohjois-Intiasta ja sitä on viljelty muinaisista ajoista lähtien koko Välimeren alueella Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa. (7)
Granaattiomena viihtyy kuumassa ja kuivassa kasvuympäristössä. Sitä esiintyy luonnossa suuresta osasta Etelä- ja Kaakkois-Aasiasta, mukaan lukien Intia, Bangladesh, Nepal, Pakistan, Sri Lanka, Indonesia, Malesia, Myanmar (Burma) ja Etelä-Kiina. (8)
Punica granatum L. (granaattiomena) on pitkäikäinen ja kuivuutta sietävä kasvi. Kuivat ja semiaridiset vyöhykkeet ovat suosittuja granaattiomenapuiden kasvattamiseksi. Aridinen alue tarkoittaa kuumaa ja aavikkomaista aluetta.(9)
Niitä viljellään laajasti Iranissa, Intiassa ja Välimeren maissa, kuten Turkissa, Egyptissä, Tunisiassa, Espanjassa ja Marokossa. Granaattiomena luokitellaan kuitenkin marjaksi, mutta se kuuluu omaan kasvitieteelliseen perheeseen Punicaceae-ryhmään. Ainoa suku on Punica, ja siellä on yksi hallitseva laji nimeltään P. granatum. (9)
Puut voivat kasvaa jopa 9 metriä korkeiksi. Lehdet ovat vastakkaisia, kapeita, pitkänomaisia, 3-7 cm pitkiä ja 2 cm leveitä. Siinä on kirkkaan punaisia, oransseja tai vaaleanpunaisia kukkia, joiden halkaisija on 3 cm ja joissa on neljästä viiteen terälehtiä. Syötävillä hedelmillä on pyöreä kuusikulmainen muoto, halkaisija 5–12 cm ja paino noin 200 g. Paksu iho ympäröi noin 600 koteloa, joka kapseloi siemenet. (9)
Granaattiomenalla on tieteellisesti todettu olevan paljon terveyttä edistäviä vaikutuksia ja sitä pidetäänkin mahdollisesti terveellisimpänä hedelmänä maailmassa. Olisi erittäin houkuttelevaa käsitellä tässä kohtaa enemmän granaattiomenaa, mutta sille on oma posauksensa sitten tulevaisuudessa. (9)
Sanotaan, että trikosaanihappoa saadaan myös käärmekurkun (Trichosanthes cucumerina) kasvin siementen öljystä. Se on köynnöskasvi, josta kasvaa käärmeen muotoisia kurkkumaisia kasveja. Niitä syödään samoin tavoin kuin kesäkurpitsaa. (8)
Mutta, mitä se Granaattiomenan rasvahaposta tehty öljy tekee sisäisesti ja ulkoisesti?
Olet varmaan huomannut, että en ole aiemmin käsitellyt raaka-aineiden ulkoista käyttöä. Tämä johtuu siitä, että tarjolla olevaa informaatiota ulkoisesta käytöstä ei ole ollut riittävästi. Pidän tärkeänä herkän ihon omaavana, että hoidamme itseämme ulkoisesti samoilla laadukkailla aineilla, mitä syömme.
Katsotaan ensin ulkoisia hyötyjä
Granaattiomenaöljy sisältää runsaasti harvinaisia Omega 5 -rasvahappoja. Se on yksi nykyaikaisen tieteen tunnetuimmista antioksidanteista. Koska tällä molekyylillä on ainutlaatuinen kolmoissidosrakenne, niin tarjoaa tehokkaan anti-inflammatorisen suojan iholle. (10)
Omega 5:n konjugoitu molekyylirakenne reagoi ihanteellisesti ihon kanssa ja näin ollen se imeytyy ihoon helposti. Omega 5 toimii kehossa eräänlaisena ravinteiden jakelijana, joka kanavoi ravinteita soluun nopeuttaen solujen uudistumisprosessia. (10)
Omega 5 eliminoi vapaita radikaaleja, jotka aiheuttavat solujen hajoamista ja ennenaikaista ikääntymistä. Se voi palauttaa nuorekkuutta ja vähentää maksaläiskiä, ryppyjä/juonteita ja lisätä osaltaan kollageenin tuotantoa. (10)
Omega 5 tukee kehon joustavuutta solujen tulehduksilta, joita aiheuttavat ympäristömyrkyt, stressi ja huono ruokavalio (10). Kaikki vaikuttavat kaikkeen, joten ihoakin ruokitaan yhtälailla sisäisesti kuin ulkoisesti. Kannattaa kuitenkin pitää solujen pehmeydestä kiinni nauttimalla riittävästi Omega 3 rasvahappoa.
Omega 5 auttaa palauttamaan ja ylläpitämään kadotettua ihosuojaa, mikä on välttämätöntä herkän ihon käyttäjille. Ilman ihon omaa uusiutumiskykyä, joustavuutta ja kestävyyttä voimme huonosti. Iho vaikuttaa niin moneen asiaan. Kun iho on huonossa kunnossa, se vaikuttaa kaikkeen, mitä teet. (10)
Lue lisää kaikista Omegoista koosteena täältä.
Mitä sitten kun syöt Omega 5 rasvahappoa?
Kun syöt Omega 5 rasvahappoa, joka on peräisin granaattiomenan siemenöljystä, pystyt vaikuttamaan terveyteesi sisältä käsin. Se vaikuttaa veren kolesteroliin, ihon terveyteen sekä vähentää ikääntymistä. (11)
Se sisältää suuren määrän monityydyttymättömiä rasvoja, joten se auttaa ylläpitämään terveellistä kolesterolitasoa. Lisäksi se parantaa verensokerin sietokykyä ja hyperkolesterolimiasta kärsivien ihmisten lipidiprofiilia. Tämä tarkoittaa siis kolesterolin kohonneita arvoja, jolloin lääkärit monesti antavat kolesterolilääkkeet poistaakseen kolesterolin aiheuttamia rasvoja kehosta. (11)
Ihon solujen uudistajana granaattiomenahappo on erityisen tehokas. Siemenistä uutetun öljyn Omega 5 on täydellinen ikääntymistä estävä hoito. Se stimuloi keratinosyyttien eli ihon solujen tuotantoa ja auttaa ihoa uudistumaan lisäämällä orvaskesiä, joka tarkoittaa meitä suojaavaa ihon ulointa kerrosta. (11)
Suurin hapettumisenestokyky granaattiomena haposta tulee sen antioksidanttisista ominaisuuksista. Omega 5 onkin omiaan suojaamaan kehoamme ja estämään ennenaikaista ikääntymistä jarruttamalla ympäristön tai kehomme tuottamia vapaita radikaaleja. (11)
Koska granaattiomenahappo on luonteeltaan CLA:n tyylinen sillä on samanlaisia ominaisuuksia. Tämä tarkoittaneen, että se auttaa painonhallinnassa eli pudottamaan painoa. Ei CLA:ta turhaan laiteta melkein kaikkiin laihduttaviin tuotteisiin. Tämä tarvinneen oman postauksen jossakin vaiheessa, kun aihe alkoi kiinnostamaan erityisen paljon. (2)
Myristoleiinihappo
Tästä haposta onkin vähemmän tietoa, koska se on harvinaisempi yhdiste kuin granaattiomenahappo. Se ei kuitenkaan estänyt löytämästä riittävää tietoa aiheesta. Kyseessä on siis Myristoleiinihappo eli n-tetradekeenihappo, jota tuotetaan myristiinihaposta. (12)
Tätä Omega-5 yhdisteen muotoa myristoleiinihappoa esiintyy luonnossa vähemmän kuin granaattiomenahappoa – sitä esiintyy pääasiassa Myristicaceae-suvun kasvien siemenöljyissä, joissa muskottipähkinä on tunnetuin. Öljyä voidaan uuttaa myös sahapalmusta. (12) (13)
Sahapalmusta uutetun myristoleiinihapon on osoitettu tehokkaasti torjuvan syöpäsoluja eturauhasen ja haimasyövissä. Näiden muskottikasvien siemenien yhdisteen pitoisuus on jopa 30 %:sesti myristoleiinihappoa. (12) (13)
Lisäksi Omega 5:llä voi olla avainrooli 5-lipoksigenaasin, tulehduksen välittäjän estämisessä, joten toimimalla tässä anti-inflammatorisessa ominaisuudessa se auttaa edistämään sopivaa tulehdusta kehossa. Omega-5: n ravintolähteisiin, lukuun ottamatta myristoleiinihapon uuttamista edellä mainituista kasveista, kuuluvat merieläinten (villin Alaskan lohen), majavien ja nautojen rasvat. (13)
Vähän muskottikasvista tietoa
Myristicaceae suvun kasvit ovat koppisiemenisten Magnoliales-lahkoon kuuluva kasviheimo, jossa on puolisentuhatta lajia muskottikasveja. Perhe sisältää 15 muuta sukua ja noin 380 ikivihreä puulajia, joita löytyy kosteilta trooppisilta matalilta alueilta. Useimmilla lajeilla on tuoksuva puu ja lehdet. (14)
Puut, jotka ovat usein kooltaan suuria, ovat joko urospuolisia tai naaraspuolisia, terälehdettömiä kukkasia, joiden yhdistyneet siemenet muodostavat kolmesta viiteen suppiloa tai kuppia kasveissa. Uroskukkissa on 2 – 20 yhtenäistä hedelmää; naispuolisilla kukilla on yksi munasarja ja yksi munasolu (joka siis on se potentiaalinen siemen). (14)
Lihamainen peite, joka tunnetaan arilina, ympäröi aallotettua siementä, jolla on paljon endospermiä (tärkkelyspitoinen ravintokudos kehittyvälle alkiolle). Yksinkertaisilla lehdillä on sileät reunat ja ne on järjestetty vuorotellen pitkin oksistoa. Puut voivat kasvaa jopa 30 metrisiksi jättiläisiksi. (14)
Muskottipähkinä (Myristica fragrans), joka kasvaa trooppisessa ikivihreässä puussa (Myristicaceae-perhe). Muskottipähkinä usein tunnetaan mausteesta, jota tehdään puun siemenestä. Puu on kotoisin Indonesian Moluccasista tai Spice-saarista, ja sitä viljellään pääasiassa siellä ja Länsi-Intiassa. (15)
Mausteena muskottipähkinällä on erottuva, pistävä tuoksu ja lämmin sekä hieman makea maku. Sitä käytetään maustamaan monenlaisia leipomotuotteita, makeisia, vanukkoja, perunoita, lihaa, makkaraa, kastikkeita, vihanneksia ja juomia, kuten amerikkalaisten rakastaman munatotin maustamiseen. (15)
Muskottipähkinöiden siemeniä ympäröivät mehevät kaiteet eli se lihamainen peite ovat maustemassan lähde. Muskottipähkinä mausteena tehdään siis sen siemenen ulkokuoresta. (15)
Myristoleiinihappo on monityydyttymätön rasvahappo, joka on noin 0,3–0,7% kehomme rasvakudoksen triasyyliglyserolin (se on eräänlainen rasvan varastomuoto) kokonaisrasvahappo-koostumuksesta. Se siis on harvinainen Omega 5-rasvahappo, jota tuotetaan myristiinihaposta delta-9-desaturaasi-entsyymin avulla. (16) (17)
Delta-9-desaturaasi on entsyymi, joka auttaa muodostamaan kertatyydyttymättömiä rasvahappoja sekä tyydyttyneistä rasvahapoista öljyhappoa. Se myös estää tyydyttyneiden rasvahappojen kertymistä maksaan samalla kuitenkin se edistää rasvasolujen siirtymistä maksasta verenkiertoon. (17)
Kuten jo aiemmin totesin, niin suurin myristoleiinihapon lähde on Myristicaceae-sukuun kuuluvien kasvien siemenöljy, joka sisältää noin 30 prosenttia öljystä tietyissä lajeissa. Tämä happo myös näyttää olevan aktiivinen LNCaP-eturauhassyöpäsoluja vastaan. (18)
Sitä esiintyy muutamissa elintarvikkeissa hyvin pieninä määrinä.
Sitä on pieniä määriä nautakarjan, hevosen, kanan ja kalkkunan lihassa. Suurin arvo on aikuisten nautojen rintakehässä, 0,32 g / 100 g syötävää annosta. Se puuttuu sianlihasta kokonaan. Sitä löytyy myös valaan ihrassa ja kilpikonnan rasvassa. (19)
Myristoeiinihappo puuttuu melkein kaikista jalostetuista ja säilötyistä lihavalmisteista, kuten leikkeleistä ja makkarasta. Pienet määrät ovat kovettuneessa raa’assa naudanlihassa (Bresaola), 0,01 g / 100 g syötävää osaa ja tietyissä salaamityypeissä 0,02 g / 100 g syötävää annosta, kun taas suurin arvo on suklaassa, 0,5 g / 100 g syötävää annosta. (19)
Tähän oheelle on hyvä laittaa taulukko, josta näkee vähän mistä kaikista sitä edellä mainittujen lisäksi saa ja minkä verran.
Ruoan nimi Paino (g) / myristoleiinihappo (g)
Naudanliha 113 / 0,833
Kerma 120 / 0,413
Sveitsiläinen juusto 132 / 0,392
Cheddar-juusto 132 / 0,391
Mozzarellajuusto 132 / 0,246
Parmesanjuusto 100 / 0,229
Kielbasa 370 / 0,152
Kana 113 / 0,103
Pizza 164 / 0,098
Perunat 229 / 0,094
Kalkkuna 113 / 0,087
Tamaleja 186 / 0,073
Hampurilainen 99 / 0,071
Lihapullat 85 / 0,071
Cheddarjuusto 19 / 0,058
Maapähkinät 144 / 0,055
Maitosuklaa 40 / 0,052
Kermajuusto 14,5 / 0,050
Kreikkalainen jogurtti 200 / 0,042
Makkarapizza 125 / 0,041 (19)
Tätä myristoeiinihappoa saa siis runsaasti myös maitorasvan rasvahapoista. Rasvahappo on tunnettu sen kyvystä kerätä rasvaa kehossa sekä siitä, että sen syönnillä on positiivinen vaikutus sydämen ja verisuonien terveyteen. (20)
Vaikutus ei ole kuitenkaan itsestään selvyys vaan oma ruokavalio vaikuttaa lopputulokseen tässäkin tilanteessa. Eli, mikäli tyydyttyneiden rasvahappojen ja hiilihydraattien tasapaino saavutetaan, tulokset ovat hyvät. (20)
Myristoeiinihappo osallistuu suoraan translaation jälkeisiin proteiinimuutoksiin sekä mekanismeihin, joilla kontrolloidaan tärkeitä aineenvaihduntaprosesseja kehossamme. Translaatio tarkoittaa RNA:n emäsjärjestyksen muuntamista vastaavaksi proteiinin aminohappojärjestykseksi. (21)
Aminohappojärjestyksen määrää ns. universaalinen koodi, jossa kolmen emäksen jakso määrää yhden aminohapon paikan. Translaatiota tapahtuu tuman ulkopuolella ribosomien avulla. (21)
Maltillinen kulutus parantaa pitkäketjuisia Omega 3 rasvahappojen tasoja, joka voisi parantaa sydän- ja verisuoniterveyden parametrejä. On kuitenkin toinen tutkimus, jonka mukaan myristoeiinihapon kulutus maitotaloustuotteissa lisäisi HDL-kolesterolin määrää ja laskisi triasyyliglyseriditasoja, mutta LDL-kolesterolissa ei havaittu muutoksia. (20)
CLA hyötyjä
Koska jo aiemmin totesimme, että Omega 5 rasvahappo on myös kuuluu CLA:n, niin sillä on hyvin todennäköisesti CLA:n mukaisesti myös positiivinen vaikutus rintasyövän ja paksusuolensyövän synnyssä, kasvussa ja leviämisessä. (22) (23)
Tosin CLA ei yksin ole tehokas syöpää vastaan. Kun sen rinnalle laitetaan Omega 3 rasvahaposta EPA, niin silloin tutkimuksien mukaan saadaan hyviä tuloksia. Kaikki rasvat eivät siis paranna syövän tilaa, kuten linoliinihappo Omega 6 rasvahaposta, joka taasen nostaa riskiä omalta osaltaan. Hankala näiden mukaan mennä sanomaan, miten suuria määriä pitäisi syödä kutakin saadakseen hyötyä. (23) (24) (25)
Silti, myristoleiinihapon on arveltu lisäävän riskiä sairastua rintasyöpään. (26) Näitä pitäisi todennäköisesti tutkia omana postauksena, koska tässä selkeästi löytyy mielenkiintoista risteävää tutkimustietoa.
Summa summarum
Loppuun päästessäni huokaisen ja olen tyytyväinen tulokseen. Tällaista koostetta Omega 5 rasvahapoista en itse löytänyt mistään, joten aivan kaikki lähdeaineisto ja tieteellisten termien selventämiset on pitänyt tehdä hyvin pitkälti itse tieteellistä tekstiä tulkiten.
Pahoittelen, jos termeihin jäi jotain epäselvästi selvennettyjä. Pyrin tekemään termeille oman sivun, johon saa mahtumaan pidemmät kuvaukset näistä termeistä, jolloin saat aina halutessasi selventää itsellesi, mitä mikäkin termi tarkoittaa.
Kaiken etsimisen ja huolellisen kirjoittamisen jälkeen olen tyytyväinen itse koosteeseen ”Omega 5 rasvahapon salatut hyödyt kehollemme” postauksestani. Toivon todella siitä olevan hyötyä sinulle.
Mutta, mitä sanon näistä kahdesta haposta? Sen ainakin huomasin, että raaka-aineet, mistä niitä tuotetaan ovat hyvin kuumilta alueilta, joissa on haastavat olosuhteet. Ei siis yllätä, jos näillä kahdella muskottikasveilla ja granaattiomenalla on samankaltainen rakenne, josta saadaan Omega 5 rasvahappoa.
Päivittäistä saantisuositusta en löytänyt, mutta jos tilaat niitä kapseleita, josta sain osan tiedoista niin siellä suositeltiin annostukseksi kaksi kapselia päivässä. Sivustolle pääset näppärästi täältä. Tästä maininnasta en saa mitään komissiota, käytän tätä vain yleisenä esimerkkinä, kun parempaa ei löytynyt.
Kaiken kaikkiaan voin todeta, että Omega 5 rasvahapot otan heti käyttöön, kun vain mahdollista, niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Näen itse saavani sen verran hyötyjä terveyteeni tämän tutkimuksen perusteella.